Airis-yhdistyksen logo

 

     

Yleiskuvaus

Terrieriryhmän kookkain koira on AIREDALENTERRIERI, joka on kotoisin Englannista, Yorkshiren kreivikunnan Aire-joen laaksosta.

Rotu on n. 100 vuotta vanha. Se lienee risteytetty saukkokoirasta ja paikallisista terrieriroduista. Tarkoituksena oli kehittää suurikokoinen, metsästykseen soveltuva terrieri. Pyrkimyksessä onnistuttiin, mutta ajan mittaan on "airiksen" monipuolisuus päässyt oikeuksiinsa. Kotimaassaan Englannissa, kuten useassa muussakin maailmassa, sitä pidetään lähinnä seurakoirana, jonka kanssa voi harrastaa koiraurheilun eri lajeja. Suomessa "airis" luetaan palveluskoiraksi. Englantilaisista koiraroduista se on ainoana hyväksytty myös Saksassa palveluskoiraksi. Esim. Hollannissa ja Yhdysvalloissa sitä käytetään myös metsästykseen.

Ulkomuoto

Nykyisen ulkomuotonsa rotu on saavuttanut suunnilleen vuonna 1910. Väriltään koira on kauniin ruosteenruskea ja sillä on musta tai tummanharmaa satula (black and tan). Kuono ja kallo ovat yhtä pitkät, silmät pienet ja tummat, korvat v-muotoiset ja hieman päälaen yläpuolelta taittuneet, kaula pitkä ja runko neliömäinen, luusto vankka. Peitinkarva on suoraa, karkeaa ja tiheää, pohjavilla pehmeää. Uroksen säkäkorkeus on n. 60 cm, nartun n. 57 cm.

Koko perheen koira

Airedalenterrieri on koko perheen koira. Se tulee hyvin toimeen lasten kanssa, se on iloinen ja leikkisä vanhuuteen asti. Huolimatta terrierin maineesta se suhtautuu ihmisiin ystävällisesti ja luottavaisesti. Se on hyvä vahtikoira ja seuraa valppaasti ympäristöään. Eikä se hauku turhaan.

Koulutettava

Koska airedalenterrieri on kookas ja vahva koira, sitä on koulutettava. Opetus on aloitettava pienestä pitäen.Pikkupentua opetetaan ensin leikin varjolla, mutta on muistettava, että pentu ei pysty keskittymään pitkään, joten pitkäjännitteisyyttä voi alkaa vaatia vasta n. 8-10 kk vanhalta koiralta. "Airis" oppii nopeasti ja muistaa oppimansa, mutta se on aktiivinen koira joka saattaa toimia omapäisesti ja vaatii kouluttajaltaan kärsivällisyyttä.

Mitä sinulta edellytetään

Olet mahdollisesti ihastunut hyvin hoidettuun, kauniisti käyttäytyvään, ylvääseen airedalenterrieriin joko koiranäyttelyssä tai palveluskoiranäytöksessä ja haluat tulla sellaisen terrierin omistajaksi - mutta oletko tällöin ajatellut, mitä tämän uuden perheenjäsenen hankinta vaatii sinulta 10 - 15 vuoden aikana.

Oletko varautunut kustannuksiin, jotka aiheutuvat pennun hankinnasta, varusteista, monipuolisesta ja täysipainoisesta ravinnosta siihen liittyvine vitamiinivalmisteineen, tarpeellisista rokotuksista ja mahdollisista muista eläinlääkärimaksuista. Tämän lisäksi on otettava huomioon aika, joka vaaditaan ulkoilemiseen ja koiran päivittäiseen hoitoon. Ulkoilu ei tarkoita mitään nurkan takana pistäytymistä, vaan reipasta lenkkeilyä 2 - 3 kertaa päivässä.

Mikäli vielä innostut näyttelyistä tai palveluskoirakokeista, ei sinulla enää ole ajan- tai rahankäyttöongelmia.

Turkin hoito

Turkin hoito vaatii oman aikansa, sitä on kammattava ja harjattava päivittäin sekä nypittävä alas 2 - 3 kertaa vuodessa. Mikäli hoidat turkin ohjeiden mukaan, sinulla ei ole harmia irtoilevista karvoista. Aluksi et varmaan osaa itse nyppiä koiraasi, vaan sinun on vietävä se asiantuntijalle.

Terveys ja ruokinta

Airedalenterrieri on yleensä terve koira. "Airiksen" kuten muidenkin rotujen ruokinnassa pätee yleinen ohje:

  • Ravinnon on oltava suunniteltua ja monipuolista
  • luut eivät ole ruokaa
  • rasvaa on vältettävä ja ruoantähteitä on käytettävä harkiten (liika suola ja mausteet ovat pahasta)

Mikäli edelleenkin haluat hankkia airedalenterrierin

Huomaat saavasi vaivojesi palkaksi ystävän, jolla on karkea kuori, mutta jalo sydän. Se on todellinen kaveri jokaiselle perheenjäsenelle - koirista parhaimpia - mikäli olet sen arvoinen.

Suomen Airedalenterrieriyhdistys r.y. on koko maan kattava rotujärjestö, joka pyrkii säilyttämään ja edelleen kehittämään tätä rotua, jota kutsutaan "terrierien kuninkaaksi". Yhdistys julkaisee "Karvakuono"-lehteä jäsenetuna.

Lähempiä tietoja kasvattajista ja pentueista saat pentuneuvojilta.